Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten Tutkijain Tunnustuspalkinto Krista Oikariselle

Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto vuoden 2022 parhaasta opinnäytetyöstä myönnettiin 14.3.2023 Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokouksessa.

Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten Tutkijain tunnustuspalkinnon saajaksi oli ehdolla kuusi laadukasta ehdokasta eri yliopistoista vuodelta 2022. Tunnustuspalkinto myönnettiin Krista Oikariselle FM-tutkintoon liittyvästä –tutkielmasta, jonka otsikko on ”Kullan talteenoton optimointi elektroniikkajätteestä neste-nesteuutolla”. Tutkimustyö tehty Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella.

FM Krista Oikarisen pro gradu -tutkielmassa tutkittiin metallien talteenottoa piirikorteista bench scale -mittakaavan koelaitteistolla. Tavoitteena oli selvittää millä tavoin ja miten hyvin kulta voidaan erottaa elektroniikkajätteestä neste-nesteuuttoa soveltaen. Työn tulokset ovat vaikuttavia ja erityisesti yhteiskunnallisesti merkittäviä kiertotalouden näkökulmasta. 

Tutkielman kirjallisessa osassa tutustutaan yhteiskunnalle tärkeään metalliin kultaan sekä sen käyttökohteisiin. Kulta toimii merkittävänä raaka-aineena useilla suurilla teollisuuden aloilla, kuten elektroniikka- ja koruteollisuudessa, mikä tekee myös sen tarpeesta suuren. Raaka-aineiden kriittisyys on herättänyt kiinnostuksen merkittävien raaka-aineiden, kuten kullan, vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin malmin louhinnan lisäksi. Raaka-aineiden kriittisyyden vähentämiseksi sekundäärilähteistä, kuten elektroniikkajätteestä, voidaan kierrättää hyödyllisiä metalleja sen sijaan, että ne menisivät jätteiksi. Elektroniikkajätteen kierrätykseen ja metallien selektiiviseen talteenottoon syvennytään tässä työssä sen eri hydrometallurgisissa vaiheissa materiaalin esikäsittelystä erotus- ja talteenottotapoihin asti.  

Tutkielman erityinen vahvuus on sen kokeellisessa osassa, jossa on keskitytty kullan neste-nesteuuton optimointiin tutkimalla, kuinka vesifaasina toimivan kuningasveden laimentaminen sekä orgaanisena faasina käytetyn dibutyylikarbitolin laimentaminen vaikuttavat neste-nesteuuton tehokkuuteen. Kullan pelkistystä optimoitiin tutkimalla parametreja, kuten pelkistyksen lämpötilaa, ja sekoituksen sekä pelkistimenä toimivan askorbiinihapon pitoisuuden ja sen lisäysnopeuden vaikutusta. Kullan talteenoton optimoinnilla saavutettiin neste-nesteuutossa kullalle lähes 100 % saanto käytetyssä neste-nesteuutossa. Tämä todentaa kullan selektiivisen talteenoton mahdollisuuden elektroniikkaromusta sekä tämän menetelmän soveltamisen potentiaalinkaupunkilouhinnassa (”urban mining”) todellisena sekundääristen metallien talteenoton menetelmänä.  

Arviointilautakunta oli erityisen vaikuttunut ns. peruskemian menetelmien hyödyntämisestä ja soveltamisesta yhteiskunnallisesti tärkeän ja taloudellisesti merkittävän kemian haasteen ratkaisemisessa. Lisäksi työssä sovellettu ja raportoitu tutkimuksellinen tulosten tarkkuuden arviointi on omiaan vahvistamaan saatujen tulosten merkittävyyttä ja menetelmän käyttökelpoisuutta. Kokonaisuutena pro gradu -tutkielma on sujuvasti luettava kokonaisuus kullan yhteiskunnallisesta tärkeydestä ja sen lähes täydellisestä kemiallisesta kierrätettävyydestä elektroniikkaromusta. Työ täyttää erinomaisesti yliopistollisen lopputyön vaatimukset ja osoittaa tekijän poikkeuksellista perehtyneisyyttä sekä analyyttiseen kemiaan että metallien talteenottomenetelmiin. Samalla tämä pro gradu -tutkimus osoittaa ns. peruskemian osaamisen ja menetelmien ymmärtämisen tärkeyden yhteiskunnallisesti tärkeiden ja vaativien haasteiden ratkaisemisessa.

 

Lukiolaisten Neljän tieteen kisojen loppukilpailut tyttöjen juhlaa!

Kuva: Miia Mäntymäki

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n Neljän tieteen kisojen loppukilpailut järjestettiin tänä vuonna Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella, 20.1.–21.1.2023. Tänä vuonna kärkisijoilla nähtiin ilahduttavan paljon tyttöjä.

– Historiallinen tilanne, totesi kemian kilpailutyöryhmän Nelly Heiskanen palkintojenjaossa voittajakolmikkoa onnitellessaan.

Vaikka pitkän matematiikan kirjoittajista ylioppilaskirjoituksesta enemmistö on vuodesta 2021 ollut tyttöjä ja fysiikassakin ollaan lähellä tasajakaumaa, huipulle tytöt nousevat yhä poikia harvemmin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Aliedustettujen ryhmien kannustamiseksi mukaan kilpailutoimintaan on viime vuosina järjestetty nimenomaan tytöille suunnattuja kansainvälisiä kilpailuja, kuten matematiikan EGMO (MAOL ry:n Dimensio-lehti 24.1.2023) ja tietotekniikan EGOI (Dimensio-lehti 2.11.2022).

Loppukilpailujen kärki 2023 – lukion kemia:

1. Anni Tapionlinna, Otaniemen lukio, Espoo
2. Venla Mäntylä, Jyväskylän lyseon lukio, Jyväskylä
3. Aada Mattila, Otaniemen lukio, Espoo

Loppukilpailujen kokonaiset tuloslistat: https://maol.fi/neljan-tieteen-kisat/kansallisen-kilpailun-tulokset/

Loppukilpailuihin osallistui loka-marraskuussa 2022 järjestettyjen, kaikille avointen alkukilpailujen kärki. Kilpailujen parhaimmistolle järjestetään yliopistotason jatkovalmennusta, jonka perusteella valitaan edustusjoukkueet kansainvälisiin tiedeolympialaisiin. Lukiosarjojen kokonaiskilpailun kymmenellä parhaalla on lisäksi mahdollisuus päästä ilman pääsykoetta opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita useimpiin suomalaisiin yliopistoihin.

Kilpailujen järjestämisestä vastaa Opetushallituksen toimeksiannosta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry. Kilpailun muut yhteistyökumppanit ovat Tilastokeskus ja Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset ry.

Lisätietoja:

MAOL ry:n viestintä- ja toimistoassistentti Aino Haavisto, puh 050 436 6320, [email protected]

peruskoulun matematiikkakilpailu Janne Rytkönen, puh. 045 887 3058, [email protected]
lukion matematiikkakilpailu Heikki Pokela, puh. 040 7259537 [email protected]
fysiikkakilpailu Ursula Ahvenisto, puh. 040 700 0825, [email protected]
kemiakilpailu Kjell Knapas, puh. 050 435 8824, [email protected]
tietotekniikkakilpailu Antti Laaksonen, [email protected]

IUPAC Global Women’s Breakfast 2023

IUPAC GWB (Global Women’s Breakfast) 2023, 14.2.2023 9-10 am
Global Women’s Breakfast – IUPAC | International Union of Pure and Applied Chemistry
Virtual event

Welcome by Dr. Miia Mäntymäki
Hydroboration of Alkynes by an FLP: Unexpected Bond Activation and Mechanistic Studies by Docent Petra Vasko

The combination of a Lewis acid and a Lewis base, either as separate molecules or constrained into a single entity, is called a frustrated Lewis pair, FLP. Recently these compounds have been shown to exhibit remarkable reactivity, for example, in the capture and activation of small molecules and as “metal-free” catalysts in hydrogenation reactions. To facilitate this behaviour, it is imperative that the donor and acceptor sites of the FLP do not form a coordinative bond but are able to polarize the target chemical bond to the point of heterolytic cleavage. To this end, studies involving novel FLPs in alkyne hydroboration reactions are discussed with an emphasis on the reaction mechanism.

Register now: https://core.flomembers.com/kemianseura/events/register/92cc227532d17e56e07902b254dfad10

 

SKS:n vuosikokous

Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous ti 14.3.2022 klo 17 alkaen
Kiasma, Mannerheiminaukio 2, 00100
Saapumisohjeet

Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous tiistaina 14.3.2023 klo 17 alkaen. Seuran vuosikokous järjestetään Nykytaiteen museo Kiasman Seminaaritilassa.

Kokouksen ohjelma

klo 17.00  SKS:n vuosikokous ja Nuorten Tutkijain Tunnuspalkinto-esitys sisältäen kokouskahvit

SKS:n vuosikokousasiat

1. Sääntöjen 12 §:n mukaiset vuosikokousasiat
1.1. Vuosikertomus
1.2. Tilinpäätöksen vahvistaminen
1.3. Jäsenmaksun päättäminen
1.4. Talousarvio
1.5. Hallituksen kokoonpano
1.6. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
1.7. Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien valinta
2. Jäsenasiat
3. Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto
4. Muut mahdolliset asiat

klo 18.00 – 20.00 Opastettu kierros Kiasmassa, jonka jälkeen iltapala ja seurustelua

Ilmoittautumiset kokoukseen 9.3.2023 mennessä: https://core.flomembers.com/kemianseura/events/register/54229abfcfa5649e7003b83dd4755294

SKS:n helmikuun kokous

SKS:n helmikuun kokous 9.2.2023 klo 17 alkaen
Tekniikan museo, Viikintie 1 D, Helsinki

Suomalaisten Kemistien Seuran helmikuun kokous järjestetään torstaina 9.2.2023 klo 17 alkaen Tekniikan museossa. Kokous sisältää jäsenille vapaan pääsyn ja opastetun kierroksen Tekniikan museossa.

Ohjelma:
– Kokouskahvit
– SKS:n kokous
– Osallistuminen opastettuun tai itsenäiseen museokierrokseen

Saapuminen ja esteettömyys – Tekniikan museo

Ilmoittautumiset kokoukseen 7.2.2023 mennessä osoitteessa: https://core.flomembers.com/kemianseura/events/register/8613985ec49eb8f757ae6439e879bb2a

Gust. Kompan väitöskirjapalkinto Tao Zoulle

Suomalaisten Kemistien Seuran Gust. Kompan palkinto vuoden 2021 väitöskirjoista myönnettiin tekniikan tohtori Tao Zoulle Aalto-yliopistosta Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokouksessa 25.11.2022.

Lausunto Gust. Kompan palkinnosta

Gust. Kompan palkinnon arvostelulautakunta kokoontui 28.10.2022 tekemään valinnan vuoden 2021 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Palkintoehdotuksia pyydettiin jokaiselta kemian laitokselta tai osastolta, ja kaikilla heillä oli oikeus esittää enintään kolmea ehdokasta.

Arvostelulautakunta tahtoo jälleen kiittää yleisesti kaikkien ehdotettujen töiden korkeaa tasoa. Työt edustivat laajasti kemian yhteiskunnallista relevanssia ja valinta ratkesi seikkaperäisen keskustelun ja harkinnan jälkeen. Lopputuloksena arvostelulautakunta päätyi konsensukseen, jossa huomioitiin töiden laaja-alaisuus, menetelmäosaaminen, tieteellisen tiedon kerronnan fokusointi, sekä työn visuaalisuus ja luettavuus.

Valintalautakunta esittää Gust. Kompan palkinnon myöntämistä tekniikan tohtori Tao Zoulle Aalto-yliopistosta. Väitöskirjan otsikko on “Lignin Nanoparticles: Understanding of their Properties and Modifications for Versatile Applications”.

Tekniikan tohtori Tao Zoun väitöskirjassa tutkitaan Kraft ligniinien muuttamista ligniininanopartikkeleiksi tavoitteena muuttaa ligniini teollisuuden sivuvirroista korkean arvosisällön tuotteiksi sopiviksi. Työssä tutkittiin erityisesti erilaisten liuottimien vaikutusta ligniininanopartikkeleiden rakenteeseen, reaktiivisuuteen ja kemialliseen pysyvyyteen. Lisäksi työssä on selvitetty ligniininanopartikkeleiden rakenteiden muokkaamista kovalenttisten ja ei-kovalenttisten vuorovaikutusten avulla tavoitteena laajentaa näiden nanopartikkeleiden sovellettavuutta.

Tutkimuksen aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä, sillä muoviperustaisen teknologian korvaaminen biopohjaisilla helposti muokattavilla ja käytössä kestävillä materiaaleilla mahdollistaa laaja-alaisen kestävän kehityksen murroksen yhteiskunnassa. Liuottimen ja ligniinin välisten vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeä avain ligniininanopartikkeleiden muodostumisen ja sovellettavuuden ymmärtämiseksi. Työssä on paneuduttu erityisesti ligniininanopartikkeleiden rakenteisiin, huokoisuuteen, mekaanisiin ominaisuuksiin, kostumiseen, turpoamiseen ja kemialliseen stabiilisuuteen. Ligniininanopartikkeleiden muokkaamista erilaisten kemiallisten sidosten ja molekyylien välisten vuorovaikutusten avulla on perehdytty sekä laskennallisin että kokeellisin menetelmin. Tämä antaa kuvaa nanopartikkelien rakenteellisten muokkausten sovellettavuudesta ja mahdollisuuksista räätälöidä biomateriaaleja molekyylitasolla tarpeiden mukaan, muun muassa erilaisten pakkausmateriaalien suunnittelussa ja käytössä. 

Tekniikan tohtori Tao Zoun väitöskirjan voidaan todeta olevan korkeaa tieteellistä tasoa, ja se koostuu neljästä korkeatasoisesta artikkelista sekä yhdestä lähetetystä käsikirjoituksesta, jotka kaikki edustavat biomolekyylien kemian johtavia lehtiä. Tämän lisäksi arvostelulautakuntaa ilahdutti suuresti se, että työssä heijastuu laaja menetelmäosaaminen ja tutkimusryhmien välinen tieteellinen vuorovaikutusverkosto, jonka tuloksena työssä on esitetty erittäin laaja menetelmäkattaus tutkittavien kemiallisten kohteiden kehittämiseen ja analysointiin. Ottaen huomioon tutkimuksen aihepiirin, se vahvisti näkemystä työn merkittävyydestä sekä tieteelliselle yhteisölle että yhteiskunnallisesti yleisemminkin. 

Palkintolautakunta esittää täten yksimielisesti Gust. Kompan palkinnon myöntämistä tekniikan tohtori Zoulle.

Read in English

Suomalaisten Kemistien Seura on perustanut Gust. Kompan palkinnon 1949 ensimmäisen kunniapuheenjohtajansa, professori Gust. Kompan muiston kunnioittamiseksi ja Suomen kemian tutkimuksen edistämiseksi. Palkinto jaetaan vuosittain enintään kahdelle henkilölle parhaista Suomen korkeakouluissa tarkastetuista väitöskirjoista, jotka edellisen vuoden aikana on julkaistu teoreettisen tai sovelletun kemian alalla. Väitöskirjoissa arvostetaan erityisesti käytettyjen menetelmien ja aiheen käsittelyn omintakeisuutta.